oljy

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on tämän hetken suurin ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaava tekijä. Fossiilisten polttoaineiden polttaminen nostaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja hiilidioksidi on ns. kasvihuonekaasu, joka hidastaa lämmön haihtumista avaruuteen. Seurauksena on maapallon lämpötilan nousu, jolla on merkittäviä seurannaisvaikutuksia.

Ilmaston lämpeneminen on alkanut käytännössä 1900-luvun alusta lähtien ja maanpinnan läheisen ilman lämpötila nousi 1900-luvun aikana noin 0,74°C. Lämpeneminen olisi ollut suurempaa ilman ihmisten toiminnasta syntyneiden pienhiukkasten vaikutusta. Lämpenemistä ovat hidastaneet myös valtamerten lämpeneminen ja jäätiköiden sulaminen. Suuren ominaislämpönsä vuoksi ne ovat sitoneet suurimman osan lämmittävästä energiasta.

Yli 80% ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lisääntyneestä lämpöenergiasta on varastoitunut valtameriin, joiden lämpötilan on noussut keskimäärin 3.000 metrin syvyyteen asti. Vaikka kasvihuonekaasujen päästöt lopetettaisiin heti, jatkuu ilmaston lämpeneminen ainakin seuraavat sata vuotta.

Paljon hiilidioksidia

Maapallon keskilämpötila on pysynyt viime jääkaudesta lähtien aina teollisen vallankumouksen alkuun keskimäärin 14°C:n lämpötilassa. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus puolestaan on säilynyt ainakin viimeiset 400.000 vuotta 200 ja 300 ppm (miljoonasosan) välillä, noustakseen viimeisten sadan vuoden aikana 400 ppm:aan.

Viimeksi hiilidioksidipitoisuuden arvioidaan olleen yhtä korkealla 2-5 miljoonaa vuotta sitten, mahdollisesti vasta 20 miljoonaa vuotta sitten. Joka tapauksessa – silloin valtamerten pinta on ollut arviolta 20-40 metriä nykyistä korkeammalla.

Viimeisten sadan vuoden aikana merenpintojen nousu on ollut noin 20 cm – muutos tapahtuu hitaasti. Paljon nopeammin muutos näkyy äärimmäisten sääilmiöiden voimistumisena, sademäärien muutoksissa, eläin- ja kasvilajien kuolemisessa sukupuuttoon sekä terveydellisinä vaikutuksina ihmisille.

Sääilmiöiden muutokset ovat periaatteessa hyvin loogisia: kun ilman lämpötila nousee, pystyy se sitomaan itseensä entistä enemmän kosteutta. Kuumilla alueilla tämä merkitsee voimakkaampaa kosteuden haihtumista maaperästä ja autioitumista. Kun entistä kosteampi ilma kulkee viileämmille alueille, sataa siellä puolestaan entistä enemmän. Meriveden lämpötilan nousuun liittyy monimutkaisempia mekanismeja, jotka lisäävät hirmumyrskyjen esiintymistä ja voimakkuutta.

Ilmastonmuutos tulee kalliiksi

Kokonaisen kivitalon siirtäminen paikasta toiseen on niin vaikeaa, että helpompaa on rakentaa kokonaan uusi. Tämä näköala on edessään kaikilla niillä kiinteistönomistajilla, joiden talot ovat nousevan merenpinnan alle jäävillä alueilla. Ja näitä alueita on paljon, koska maapallon asutus on suurelta osin keskittynyt merten rannikoille. Jopa kokonaiset matalat saarivaltiot uhkaavat jäädä meren alle. Hollantilainen padonrakennusosaaminen nousee varmasti arvoonsa.

Jo ennen merenpintojen suurta nousua käynnistyy ilmastopakolaisuus, kun autioituvilla alueilla asuvat eivät enää saa riittävästi ruokaa ja juomaa. Tämä vaikutus on kaikkein suurin kehitysmaissa, jotka ovat jo valmiiksi kaikkein köyhimpiä. Joidenkin arvioiden mukaan lämmennyt maapallo pystyy tuottamaan ruokaa vain yhdelle miljardille ihmiselle.

Tarkkoja arvioita ilmastonmuutoksen kustannuksista ei ole olemassa. Sata erilaista arviota summaavassa tutkimuksessa haarukkana on 10:stä 350:een US-dollaria hiilitonnia kohden. Yhdistyneessä Kuningaskunnassa julkaistun kuuluisan Sternin raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat vastata maailman bruttokansantuotteen vähenemistä viidellä prosentilla tai enemmän vuosittain.

Todellisilla toimenpiteillä on kiire

Sternin raportin mukaan seuraavien 10-20 vuoden toimenpiteet ovat ratkaisevia tulevaisuuden kannalta. Jos emme toimi heti, aiheutuvia muutoksia on enää vaikea tai mahdotonta kääntää. Toimenpiteemme tai paremminkin niiden puute voivat Sternin mukaan luoda merkittävää taloudellista ja yhteiskunnallista sekasortoa. Niiden vaikutuksia on vaikeaa tai mahdotonta peruuttaa.

Sternin laskelmien mukaan ilmastonmuutoksen riittävä torjunta varhaisessa vaiheessa on taloudellisesti kannattavaa. Raportti laskee, että taloudelliset vahingot voivat olla 5-20% BKT:stä, kun tärkeimpien vahinkoja vähentävien ehkäisytoimien kustannukset ovat 1% BKT:stä. Vaikka vahinkojen ehkäisyn kustannukset kaiken kaikkiaan ovat korkeat, ne ovat hallittavissa, vitkastelu on sen sijaan vaarallista ja kallista. Siirtyminen uusiutuvaan energiatalouteen toisi raportin mukaan uusia yrittäjyys- ja kasvumahdollisuuksia.



Tilaa uutiskirje

Kirjoita sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja tilaa uutiskirje.
Pysyt aina ajantasalla Ahjo -ratkaisuista.

Ahjo Energia

Kauppahuone Lampila Osakeyhtiö
Leiniläntie 86
52550 Hirvensalmi

Puh: 010 666 5350
Email: info (at) ahjoenergia.fi

 

Ajankohtaista